Kristiina-seura adoptoi Kapanmitan
Kristiinankaupungin Myllykallion juurella nököttää pieni, vanha suutarin ja myllärin mökki, Kapanmitta, jonka historiassa on alkamassa uusi vaihe, sillä Kristiina-seura adoptoi rakennuksen.
Dag Björklund, Outi Orhanen ja Anna Karhila Kapanmitan edessä.
Adoptoi monumentti - sopimus Kristiina-seuran ja kaupungin välillä allekirjoitetaan 15. helmikuuta. Kapanmitan adoptointi sai alkunsa Kristiinankaupungin kaupunginmuseo Carlsron aloitteesta.
”Kristiina-seura ehdotti pieniä kunnostustoimia kaupunkikuvan kohentamiseksi muutamiin arvokkaisiin vanhoihin rakennuksiin, ja meille syntyi ajatus, että heillä voisi olla intoa lähteä tiiviimpään yhteistyöhön Adoptoi monumentti -toiminnan kautta. Olen valtavan iloinen, että Kristiina-seura innostui asiasta”, kaupunginmuseon museoamanuenssi Anna Karhila iloitsee.
Adoptoi monumentti -toiminnassa yhdistykset tai muut yhteisöt voivat ottaa historiallisesti tai maisemallisesti merkityksellisen muistomerkin, muinaismuistoalueen tai rakennuksen hoitoonsa paikallisen tai alueellisen museon ohjauksessa. Toiminta lähti käyntiin Pirkanmaan maakuntamuseossa vuonna 2009 ja on laajentunut jo Keski-Suomeen, Satakuntaan, Helsinkiin, Vantaalle ja syksyllä 2023 Etelä-Karjalaan.
Kapanmitta ensimmäinen kohde Pohjanmaalla
Kapanmitta on ensimmäinen Adoptoi monumentti -kohde Kristiinankaupungissa ja koko Pohjanmaalla.
Kristiinankaupungin kaupunginmuseo Carlsro ohjaa toimintaa. Toiminnassa on mukana myös alueellinen vastuumuseo, Pohjanmaan museo, jonka rakennustutkija on mukana rakennuksen restaurointikysymyksissä.
”Kapanmitan runko ja päärakenteet ovat kohtalaisen hyväkuntoisia, mutta huoltoa rakennus jo kaipaa. Ikkuna on huonokuntoinen ja tulisija on rikottu, joten Kristiina-seuran väelle on työtä odotettavissa.
Kapanmitta on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, että kovin suuria ei aina tarvita rakennuksen ylläpitoon.” toteaa Pohjanmaan museon rakennustutkija Outi Orhanen.
Kapanmitta-päivä on jo sovittuna
Kapanmitan historiasta ei ole kovin tarkkoja tietoja, sillä rakennuksella ei ole koskaan ollut omaa kiinteistönumeroa eikä osoitetta. Kaupungin kartoissa Kapanmitta näkyy ensimmäisen kerran vuonna 1825.
Alun perin Kapanmitta on ollut ilmeisesti vähävaraisen perheen asunto, todennäköisesti myllärin asuinpaikka. 1950-luvulla siellä on toiminut suutarinverstas. Viimeksi Kapanmitta oli käytössä 1960-luvun vaihteessa partiolaisten kokoontumispaikkana.
”Otamme mielellämme vastaan lisätietoja Kapanmitan historiasta”, Kristiina-seuran puheenjohtaja Dag Björklund sanoo.
”Rakennuksen historian selvittäminen on yksi tärkeä osa rakennuksen hoitosuunnitelmaa”, Outi Orhanen lisää.
Adoptoi monumentti -kohteille laaditaan aina hoitosuunnitelma, johon kirjataan tärkeimmät tavoitteet ja periaatteet. Adoptoinnin tarkoitus on säilyttää kohde ja sen ympäristö tuleville sukupolville.
”Adoptiokohteen hoito on paljolti siistimistä ja kasvillisuuden raivaamista sekä pieniä ylläpito- ja kunnossapitotöitä. Adoptointikohteilla on tarkoitus tehdä myös kulttuuriympäristöä tunnetummaksi esimerkiksi järjestämällä tapahtumia”, Karhila sanoo.
Kristiina-seura haaveilee kunnostavansa esimerkiksi Kapanmitan puretun hellan, mihin seura hakee avustusta. Ensimmäiset toimenpiteet Kapanmitalla ovat kuitenkin talkoovoimin tehtäviä siivous- ja raivaustöitä.
”Meillä on sovittuna jo vuosittainen Kapanmitta-päivä helatorstaille. Silloin kaikki voivat tulla osallistumaan talkoisiin, kuulemaan Kapanmitan suunnitelmista tai pitämään vaikka piknikin Myllykalliolla”, Kristiina-seuran aktiivi Maarit Rosengård kertoo.